Keikka Pohjanmaalla

Viikonlopun hää-Suomi-reissun jälkeen ollaan taas takaisin sorvin ääressä.

Joitain asioita ei tajua ennen kuin ne itse kokee. Yksi on se, että miten hiljaista voikaan kesäisessä Helsingissä olla. Kun on täällä kierrellyt pari kuukautta turisteja ja kiirehtinyt tungoksessa, niin oli aika erikoista tulla käymään kesähiljaiseen Otaniemeen perjantaina. Perjantaina illalla pyöräilimme Haagaan saunomaan, ja lähes autiot talot sekä tyhjät kadut tuntuivat hyvin erilaisilta Pariisiin verrattuna. Noh, ei sikäli että täälläkään olis hirveä meno tällä hetkellä. Pariisissa alkoi hyvin monella loma viime viikonlopusta, joten täälläkin on oudon hiljaista kaduilla. Ei kylläkään aivan niin hiljaista kuin Otaniemessä, mutta moni kauppa ja kuppila pitää ovensa kiinni elokuussa.

Ja vielä nopsaan kertaus viime viikon tapahtumista. Torstaina syöksyimme iltapäivästä suoraan töitten jälkeen lentokentälle. Keskiviikkona oli Versailles-päivä, jolloin Anni meni etukäteen tuskailemaan turistien määrää Versaillesiin ja minä tulin töiden jälkeen perästä. Iltapäivään kuului myös käynti Montparnassen tornissa sekä piknik Luxembourgin puistossa. Illalla kävimme vielä maistelemassa samppista ja mansikoita Louvren edustalla joenrannalla. Samalla tutustuin enismmäistä kertaa Remyyn kavereineen, eli näin ensimmäistä kertaa ihka oikean pariisilaisrotan. Huhuihin verrattuna niitä on kyllä näkynyt täällä harvinaisen vähän. Tiistaina käytiin Lafayetten tavaratalossa ihmettelemässä komeaa kattokoristetta sekä nauttimassa hyvässä kreikkalaisessa lammasta ja retsinaa. Maanantaina pidettiin sadetta ja kierreltiin Les Hallesin suunnalla.