Lämmintä

Alkuviikko on ollut täällä kesäisen lämmin. Jopa niin lämmin, että iltaisin on ollut vaikea nukkua kun ylimmän kerroksen kämpässä tahtoo olla vähän turhankin lämmintä. Tällä viikolla olemme iltaisin käyneet kiertelemässä lähialueen puistoja. Ile de Citen kärjessä oleva pieni puisto on siitä mukava, että sitä ympäröi vesi kolmelta suunnalta. Auringon paisteessa ja pienen tuulevireen puhaltaessa jokea pitkin oli olo kuin olisi ollut merellä tai muuten vaan veneilemässä.

Eilen kävimme myös Pantheonissa katsastamassa ranskalaisten suurhenkilöiden hautoja. Pantheonin kryptaan on haudattu lukuisia sotilaita, tiedemiehiä ja taiteilijoita vallankumouksen jälkeen. Kryptassa on mm. Victor Hugon, Marie Curien, Voltairen, Rousseaun ja Emile Zolan haudat. Pantheon on alunperin rakennettu kirkoksi (se on ristin muotoinen), mutta vallankumouksen jälkeisissä tunnelmissa se otettiin valtiolliseen käyttöön kansalliseksi pyhätöksi. Sisällä on seinillä suuria Ranskan vaiheista kertovia maalauksia joissa esiintyy etenkin keskiaikaisia ranskalaisia kuninkaita. Pantheonin kupolista muuten ripusti Faucault niminen tiedemies heilurinsa 150 vuotta sitten. Nyt paikalla heiluu alkuperäisen heilurin kopio, jolla edelleen havainnollistetaan maapallon pyörimistä avaruudessa.

Eilen kokeilin myös nopeasti Pariisin kaupunkipyöriä. Järjestelmä vaikuttaa ehkä hieman monimutkaiselta näin alkuun, mutta ideana se on varsin hyvinkin mielenkiintoinen. Tarkoistus kun on korvata lyhyitä julkisen liikenteen matkoja vapaasti käytettävillä fillarilla. Pyörän satunnainen käyttö vaatii vähän vaivannäköä kun käyttölisenssin ostaminen luottokortilla vie ensimmäisellä kerralla minuutin pari. Lisenssin voi ostaa mistä tahansa 1500 Velib-pyörätelineestä. Lisäksi käyttöliittymän englannin kielinen versio oli vielä työnalla. Tekemällä vuoden sopimuksen ja käyttämällä Navigo-matkakorttia luottokortin sijaan säästää roimasti aikaa. Matkakortilla voi vain kävellä vapaan fillarin viereen ja vilauttaa korttia pyörän lukitustelineen vieressä olevalla lukijalla ja lähteä polkemaan. Ilman matkakorttia pitää käydä syöttämässä lisenssin numero pyörätelineen tietokoneelle ja valita näytöltä haluttu polkupyörä käyttöön. Tietojärjestelmä ei myöskään ole vielä täysin idioottivarma. Tai on se, sillä se toimii Windows-pohjaisena järjestelmänä, parissa fillaritelineessä onkin näkynyt tuttu Windowsin Blue-screen. Järjestelmä vaikuttaa kuitenkin siltä, että sitä on mietitty eri käyttötilanteita varten.

Itse polkupyörä vaikutti käytössä, ainakin näin uutena, aivan erinomaiselta. Rauhallinen raskas pyörä, jossa on 3-vaihteinen napavaihteisto, isot tukevat loka- ja ketjusuojat, automaattisesti toimivat led-valot sekä käsikahvoilla käytettävät huoltovapaat rullajarrut. Lisäksi fillarissa on tukeva etukori ja keskijalka. Renkaat ovat sopivan paksut ja hyvin rullaavat pistosuojatut kumit. Samaten vanteet ovat tukevimmasta päästä olevaia profiilivanteita. Satula ja ajoasento ovat luotuja ei ehkä kilpa-ajon tyyppiseen ajeluun, mutta käyttötarkoituksensa mukaisilla alle 30 min. matkoilla ne ovat mukavia. Pienen lenkin päätteeksi voi sanoa, että hyvin näillä Accell Groupin valmistamilla fillareilla ajelee. Ainoa mikä vähän vielä arveluttaa, on pyörien kunnossa pysyminen. Miten hyvin renkaissa pysyy ilma? Entä ketjujen rasvaus tai löysien pulttien kiristely? Pyörien ylläpidosta ja huollosta vastaa pyöräprojektin rahoittaja, ulkomainoksista tuttu JC Decaux firma.

Huomenna onkin sitten taas sadepäivä, joten voipi olla että siitä tulee museokierrospäivä. Huominen on siis työajanlyhennyspäivä, eli "jour de RTT".