Viikonlopuksi sain seuraa kun Anni tuli tänne katselemaan paikkoja. Perjantaina aamulla kävin hakemassa Annin kentältä ja kämpille päästyämme lähdimme kiertelemään Pariisia ilman sen suurempia aikeita. Osittain askeleitamme ohjasi se, että kännykäni hajosi torstain ja perjantain välisenä yönä, ja piti etsiä laturia varakännykkään ja ruuvaria hajonneen korjamiseen. Kumpikaan ei onnistunut, mutta onneksi sain Annin tuoman varakännykän toimimaan hienoisella McGyver-virityksellä. Hajonnut kännykkä lähti Suomeen korjaukseen.
Perjantaina kävelimme siis pitkin 4. kaupunginosan ostoskatuja. Kävimme katsastamassa Notre Damen kirkon jossa meneillään oli jumalanpalvelus. Kirkko on kyllä hieno, varsinkin sisältä jossa värilliset ikkunamaalaukset saavat kyllä mielen kohoamaan ja suun loksahtamaan. Vaikea kuviella miten noin hienoja maalauksia on voitu tehdä satoja vuosia sitten, mutta komeita ne ovat. Kävimme myös kävelemässä Pantheonin lähistöllä vaikka itse Pantheon olikin suljettu. Kotiin kävelimme Luxemburgin puiston kautta. Luxemburgin palatsin edustalla olisi järjestetty vielä lauantaina ulkoilmaopperaa (Sevillan parturi), mutta valitettavasti tällä kertaa ei ollut aikaa jäädä kuuntelemaan.
Lauantaina hoitelimme aamupäivällä vähän käytännön asioita (säädettiin kännyköitä). Iltapäivällä lähdimme kävelemään kohti Satun kämpää kiertäen Oopperan ja 1. kaupunginosan muotialueen kautta. Matkalla poikkesimme myös täydentämään Les Simpson-elokuvan mainoslasikokoelmaamme Champs Elyseellä olevassa pikaruokalassa. Jouduimme pitämään vähän sadetaukoa yhdessä Palace d'Elysee lähistön kuppilassa, sillä kova tuuli teki sateenvarjoista varsin hyödyttömiä suojavarustuksia.
Satun kämppä on mukavan rauhallisella paikalla riemukaaren lähistöllä ja nautimme siellä pienet shamppanja-aperitiivit ja lähdimme porukalla metrolla kohti ravintolaa. Kiertelimme hetken latinlaiskorttelin turistipyydysravintola-alueella ja päätimme suunnata vähän kauemmas kohti Sorbonnen yliopistoa. Sorbonnen ja Pantheonin läheltä löytyikin mukava ravintola "Le Petit Prince" http://www.restoparis.com/vote.php?restaurant=1910. Ravintolan keittiö on varsin kehuttu, ja saimmekin hetken jonottaa pöytää. Odotellessa kävimme viereisessä pubissa oluella ja katselimme kun omistajan kultainennoutaja kierteli moikkaamassa jokaisen asiakkaan. Ruoka pikkuprinssissä kyllä sitten oli odottamisen väärti. Menu oli hyvin ranskalainen, itse nautin etanoita alkuruuaksi ja vasikan kylkeä pääruuaksi. Jälkiruokana oli creme brulee joka tarjoiltiin palavana liekkien kera pöytään, muilla coup de colonel (vodka-sorbet). Illallinen venyikin sitten aika myöhään ja kotona olimme vasta kolmen maissa.
Sunnuntaina kävelyreittimme ensimmäinen kohde oli St. Sulpicen kirkko. Kirkko on Da Vinci-koodin lukijoille tuttu ja kirkossakin on muistettu merkitä kirjassa esiintyvät kohteet. Siitä jatkoimme kohti Eiffelin tornia Invalides-aukion ja Champ de Marsin kautta. Matkalla nautimme kulmaravintolasta crepeksen ja paninin. Sää ei viikonloppuna ollut kovin suosiollinen, ja Eiffel jäi tällä kertaa valloittamatta sillä sade ja tuuli yltyivät juuri tullessamme tornin luo. Päätimme sitten kävellä joenvartta takaisin kämpille pitämään taukoa. Loppuilta sujuikin sitten vaatteita kuivatellessa. Iltapalaksi haimme läheisestä ravintolasta herkulliset täytetyt leivät. Cosi sandwich-ravintola on paitsi turistien, myös paikallisten suosiossa - eikä syyttä.
Eilinen oli mulla työpäivä ja Annilla omatoimipäivä kaupoilla ja kirkoissa. Lähdin vähän aiemmin töistä ja ehdin saattamaan Annia lentokentälle. Ehkäpä näemme seuraavan kerran jo lauantaina kun Anni matkustaa työmatkalle Etelä-Afrikkaan Pariisin kautta...
Työviikko jatkuu täällä vähän kummallisena. Ihmiset tulee ja menee vähän sattuu eikä oikein keltään saa neuvoja. Noh, ehkä tää tästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Oli kiva käydä kylässä! Oli kiva ottaa vaan ihan iisisti koko pitkän viikonlopun ajan. Oli myös superkiva nähdä Satua pitkästä aikaa.
On näitä ollut tosi kiva lukea mutta harmi etten osaa oikein tätä vastaamistekniikkaa. Täällä on edelleen kaunista mutta selvästi viileämpää kuin ennen. Eilen kävin Sipoossa. missä vihittiin käyttöön Ilkan ja Maisan uusi laituri sekä ihailtiin sen kupeessa lepäilevää uuden uutukaista Utter-venettä. Juhannusaattona on sama vihkimisseremonia luvassa Mikonmäessä, jonne Melkku on komean ponttoonilaiturin hankkinut. Venhe on kuitenkin edelleen sama pieni avobusteri kuin ennenkin. Terv. Immu
hyvinhän se vastaaminen sujui :-)
Hienoa että laiturit on saatu veteen kohta saadaan siis ihmisetkin. Täällä rupee kaipaa kyllä uintimahdollisuuksia, mutta paikalliset uimapaikat on vähän kortilla tai muuten vaan täynnä populaa.
Juhannus alkaa olla jo laskusuunnassa, mutta samaan aikaan kun haloset ja merkelit hikoilivat Brysselissä, vietettiin Mikonmäessä oikein railakasta keskikesän juhlaa (onko se edes keski-?), Oman panoksensa antoi Harvaluodon delegaatio, joka oli paikalla jo aatonaattona Elinan ja Markuksen johdolla mukana myös Elinan girlfriend Maria (viimeisin Kuusitien asukas!) ja boyfriend Aku ja tämän kaveri, jota kutsuttiin Jättiläiseksi. Nuoriso asusti aitassa ja saunakamarisa. Kokkoahan ei saanut polttaa, maat ja metsät ovat rutikuivia. Sen sijaan muuta kosteutta löytyi runsaasti ja minullakin on nyt sitikan perällä kaksi suurta muovikassia tyhjiä tölkkejä joilla aion parantaa talouttani. Sain tämän luottamustehrtävän siksi etttei kukaan uskoisi minun juoneen sellaista määrää. Vietimme aikaa myös rannassa ja kesän vetonaula näyttää olevan uiva trampoliini. Vesikin oli lämpöistä, n. 20-asteista. Musiikista oli vähän pulaa, kun ei missään vaiheessa päästy suvivirttä vilkkaampaan tahtiin. Oikein kadehdin bändikokemuksiasi siellä! Terv. Immu
Ei sitten muuta kuin palauttelemaan pullot kauppaan. Täällä ei panttipulloja tunneta ollenkaan, ja mulla onkin keittiössä muovikassillinen rutistettuja muovipulloja matkalla roskikseen...
Lähetä kommentti