Töissä

Vaikka käytännön ranskan sujuvuus ei vieläkään ole mitenkään kehuttava, niin vähitellen pääsee silti tutustumaan työtovereihin. Työhuoneessani työskentelevä Badim on Algerialaista alkuperää ja tekee RTE:llä väikkäriä Eurostagin ympärillä. Badimilla on kihlattu Algeriassa jonka on kuulemma ollut vähän vaikea saada täksi kesäksi työlupaa Ranskasta. Täälläkin suhtautuminen siirtolaisiin on kuulemma vähän muuttunut viimevuosina. Badim on siitä mukava, että hänen kanssaan on aika helppo puhua ranskaa, sillä hänkään ei ole äidinkieleltään ranskankielinen.

Oma pomoni Sebastian on vähän kuin tutkijainsinöörin prototyyppi. Vähän koleerinen ja ei aina hirveän johdonmukainen, mutta kauhean toimealias ja puhuu paljon perheestään. Sebastianin kanssa on vielä vähän vaikea puhua muusta kuin työasioista, ehkä johtuen myös siitä että täällä työhierarkia on paljon selvemmin esillä kuin Suomessa. Lisäksi Sebastian puhuu monien muiden tavoin tosi nopeasti jolloin puheesta menee puolet ohi korvien.

Vincent ja Thierry ovat mukavia vähän vanhempia insinöörejä, vaikkakin selvästi omaa pomoaan Sebastiania vanhempia. Molempien kanssa pystyy juttelemaan jopa työasioista ranskaksi aika sujuvasti. Emmanuelle ja Gabriel ovat viereisen huoneen tutkijoita ja kuuluvat samaan ryhmään vaikka eivät teekkään töitä saman ohjelman kanssa. Emelie on kuulemma vieraillut Suomessa pariin otteeseen kun hänen joku kaverinsa oli vaihtarina TKK:lla vuonna 2005. Eilen (kun porukka juoksi väärän palohälytyksen takia pihalle) tapasin myös yläkerran osastolta Florienin joka on opiskellut puolet tutkinnostaan KTH:lla ja puhuu varsin sujuvaa ruotsia. Florien osoittautui suureksi Suomen ystäväksi ja oli lukenut kaikki Arto Paasilinnan ranskaksi käännetyt teokset sekä kehui Aki Kaurismäen uusia elokuvia. Tosin hänen Suomen vierailunsa oli jäänyt yhden Tukholma-Helsiki-risteilyn mittaiseksi.

Muita omaan ryhmääni kuuluvia ovat Herve, Marie-Sophie ja Andre. Herve ja Marie-Sophie kehittävät Astrea ja joilta olen käynyt välillä kysymässä neuvoa kun Vincent ja Thierry ovat olleet poissa. Andre on osittain lantiosta alaspäin halvaantunut, mutta liikkuu keppien kanssa aika taitavasti. Andren kanssa olen myös pari kertaa kisaillut historiakysymyksissä. En tietenkään pärjää Ranskan historiassa, mutta Venäjän ja itämeren alueen historiassa on jonkin verran saatu keskustelua aikaan.

Tällä porukalla käydään myös syömässä yhdessä. Lounas alakerran ravintolassa kestää puolisen tuntia, eli ei täälläkään kovin pitkään jakseta ruuan ääressä viihtyä kesken työpäivän. Lounaalla tarjolla on kolme pääruokavaihtoehtoa joista vähintään yksi on hyvinkin lihapitoinen pihvi, täyslihamakkara tai kuten tänään härän filepaloja kastikkeessa. Yksi on kalaa ja yksi esim. pitsapala tai piirakka. Lisukkeina on useimmiten höyrystettyjä vihanneksia ja perunoita tai muusia joko paistettuna tai sellaisenaan. Juomana melkeen kaikki juovat vettä vaikka mahdollisuus olisinkin ottaa pieni lounasviini kylmäkaapista. Itse olen ottanut jälkkäriksi useimmiten kylmäkaapista jugurtin, mutta tarjolla on monenlaista muutakin jälkkäriherkkua. Hyvin lähellä oli että olisin ottanut tänään creme bruleeta jälkkäriksi. Salaatit on valmiiksi annosteltu kuppeihin, näiden lisäksi on juustolautasia ja kinkkusortimentteja. Leipänä on aina vaaleeta ranskanpullaa. Lounaan hinta on 8-9 euron tienoilla josta 4,5 euroa muodostuu ravintolan käyttöoikeudesta. Normaalisti työnantaja subventoi ruokaa juuri tuon 4,5 euroa, mutta mulle harjoittelijana subventio on reilut 6 euroa ja lounaan kukkarosta verottama osuus n. 2,5 euroa. Ei kallista siis.

Hauskaa oli muuten tänään kun Vincentin kanssa koodasimme Astreen mun tutkimukseen sopivia verkon kuormitustilanteita ja hän opetti ohjelmaan liittyen pari kikkaa. Olen muuttanut työkoneeni Azertyn Qwertyksi, joka ei mua haittaa mutta sai Vincentin kyllä sopivasti hämilleen...

Viikonloppuna sitten jotain ihan muuta.